maanantai 7. toukokuuta 2018

Pelastettu koira on eettinen valinta



Huolestuneen koiranomistajan Miisa Keinäsen mielestä (HS 2.5.) on eettisesti arveluttavaa tuoda rescue-koiria Suomeen. Argumentit ovat samat, joilla tätä pelastustoimintaa vastaan kerta toisensa jälkeen hyökkäillään: tautiriskit ja koirien mahdollinen sopeutumattomuus. Nämä mielipiteen ilmaukset eivät yleensä tee eroa pimeiden koirakauppiaiden ja vastuullisen yhdistystoiminnan välillä. Ns. superbakteerien leviäminen on todellinen riski: niitä tuovat ulkomailta niin eläimet kuin ihmisetkin. Vastuulliset yhdistykset kuten Kulkurit ry ovat olleet tässäkin aloitteellisia ja ryhtyneet testaamaan rescue-koiria myös näiden bakteerien varalta.


Rikollista toimintaa tapahtuu valitettavasti kaikilla elämänalueilla. Vastuu koiran tuomisesta on viime kädessä tulevalla omistajalla. Hänen pitäisi perehtyä huolellisesti siihen, minkä järjestön kautta koira tulee ja mitä rokotuksia ja tautitestejä sille on tehty ja miten sen käyttäytymistä on tarkkailtu. Kokemuksesta voin sanoa, että rescue-koirasta voi tulla mitä mainioin kotikoira. 


Koirien tuonti ei suinkaan ole yhdistysten ainoa keino auttaa, vaan apua annetaan myös paikan päällä. En tiedä, mihin Keinänen perustaa käsityksensä siitä, että Suomestakin löytyy paljon kodittomia koiria. Ainakaan eläinsuojeluyhdistyksillä ei ole paljon koiria adoptoitaviksi. Maailmassa on miljoonia kodittomia, kärsiviä koiria - muista ei-luonnonvaraisista eläimistä puhumattakaan. Ihmisen pitäisi ensi sijaisesti kantaa vastuunsa näistä eläimistä eikä jalostaa, tuottaa, myydä ja ostaa usein jo lähtökohtaisesti sairaita koiria ja näin kasvattaa  populaatiota. Kodittoman koiran pelastaminen on eettinen valinta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja