Koukussa eläinpoliiseihin

Katselen lähes päivittäin Frii-kanavalta (ti – to) tulevan amerikkalaisen Eläinpoliisit-sarjan. Sarjassa näytetään eri kaupunkien eläinpoliiseja, siis lahjoitusvaroin toimivia paikallisia eläinsuojeluyhdistyksiä. Sarjan jaksot ovat yleensä vanhoja, ja tapaukset ovat aina aika samantapaisia. Silti ohjelma koukuttaa. On järkyttävää nähdä eläinten karmaisevia kohtaloita, mutta toisaalta aina jonkun eläimen pelastaminen parempaan kotiin saa hyvälle mielelle. Tämä motivoi myös yhdistysten työntekijöitä.

Vastikään esitetystä jaksosta jäi erityisesti mieleen nälkiintyneet, kaltoin kohdellut hevoset. Eläinpoliisit kuljettivat turvaan hevoset, käytännössä luurangot, jotka eivät enää kauan pysyneet pystyssä omilla jaloillaan. Omituisinta oli, että hevosten omistajaa ei lainkaan huolestuttanut eläinten kunto, vaan se, että nyt hänen rodeon osallistumismaksunsa meni hukkaan. Tarkoituksena oli nimittäin ratsastaa rodeossa kuoleman porteilla häilyvillä kaakeilla.

Hevosten omistajan mukaan eläimet olivat hyvässä kunnossa ja olisivat hyvin kestäneet rodeon. En tiedä, oliko hänen näkökyvyssään vai ymmärryksessään enemmän vikaa. Samalla todellisuuden kieltolinjalla ovat myös ne itseään eläinystävinä pitävät ihmiset, jotka hamstraavat eläimiä koteihinsa. Kissojen hamstraajat aloittavat parilla kissanpennulla, joita he eivät kuitenkaan leikkauta. Tuloksena on valtava kissapopulaatio, joka täyttää talon jätöksillään. Elinolosuhteet näissä hamstraaja-asunnoissa ovat sekä ihmisten että kissojen terveydelle haitallisia, jopa vaarallisia.

Amerikassa ihmiset myös näyttävät muuttaessaan jättävän eläimensä tyhjään asuntoon kuolemaan nälkään ja janoon. Meilläkin hylätään paljon eläimiä, useimmiten kuitenkin ulos. Mökkikauden alettua moni perhe varmaan taas ottaa lastensa iloksi kesäkissan. Toivottavasti he syksyn tullessa myös muistavat ottaa sen mukaansa kaupunkiin eivätkä särje sen sydäntä hylkäämällä. Kissa on kesy kotieläin. Sen paikka ei ole luonnossa, eikä se ole siellä turvassa.

Hylätyn eläimen tavatessaan kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen. Numerotiedustelusta saa numeron. Hätänumerokin voi auttaa, ainakin jos eläin aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Jos tapaat loukkaantuneen eläimen, sinun tulee ilmoittaa siitä poliisille. 

Eläinten suojelu ja pelastaminen on pitkälti meillä ja muualla vapaaehtoistyön ja lahjoitusten varassa. Taloudellisen tilanteen huonontuessa myös lahjoitusvarat pienenevät. Työ eläinpoliisina on sekä fyysisesti että henkisesti erittäin raskasta. Asia, joka kannustaa heitä jatkamaan, on ihmisten humaanisuus ja auttamisen halu. Kaikki ihmiset eivät onneksi ole petoja.