Mistä on huono koiranomistaja tehty?

Eräällä keskustelupalstalla kysyttiin, mikä tekee koiranomistajasta huonon. No, ihan varmasti on huono koiranomistaja, jos vaikka jättää koiransa tällä helteellä autoon odottamaan. Uskon kuitenkin, että huono omistajuus lähtee jo siitä hetkestä, kun koira tai muu eläin päätetään ottaa. Motivaatio saattaa nimittäin olla aivan väärä. Jotkut ottavat koiran pelkästään omien tarpeidensa tyydyttäjäksi. Pahimmassa tapauksessa eläin ostetaan kuin jokin esine, joka saa toimia statussymbolina. Valitaan omaa persoonallisuutta korostava ”lisuke” kokoelmiin. Erikoisen näköinen ja kallis koira rotutauluineen voi toimia tällaisena minuuden pönkittäjänä. 

Koiran voi myös hankkia ystävien tai perheen korvikkeeksi. Tämä ei sinänsä ole huono motivaatio, mutta joskus tällainen omistaja voi keskittyä luomaan vain omaa koirasuhdettaan. Omistaja voi olla mustasukkainen koirastaan. Koiralle ei sallita koiraystäviä eikä vieraiden ihmisten paijausta, vaikka useimmat koirat rakastavat huomioiduksi tulemista. Lenkeillä käyttäydytään, ikään kuin vastaantulijat olisivat muukalaisia, jotka eivät kuulu meidän maailmaamme. On tietysti aivan eri asia, jos koira on aggressiivinen tai erittäin arka. Omistajan pitää kuitenkin ottaa huomioon, että hän itse voi esimerkiksi sairastua, jolloin hän ei voi huolehtia eläimestä. Siksi verkostojen luominen ja ylläpitäminen on tärkeää. 

Monet hankkivat koiran myös harrastaakseen. Tämäkään ei ole huono asia niin kauan, kuin koirakin nauttii harrastamisesta. Toivottavasti harrastaminen vain lähtisi koiran tarpeista.

Erittäin huonot koiranomistajat kohtelevat koiraa todella huonosti. He pitävät koiraa nälässä tai syöttävät sen sairaalloisen ylipainoiseksi. Koira jätetään yksin pitkiksi ajoiksi, kun omistajalla on muita harrastuksia. Energistäkään nuorta koiraa ei lenkitetä, vaan sitä vain pidetään esimerkiksi pihalla aitauksessa. Ääritapauksissa koiraa rääkätään muillakin keinoin. Vakavan sairauden sattuessa koiraa ei viedä eläinlääkäriin, vaan sen annetaan kitua: luonto kun hoitaa omistajan mielestä tämän asian.

Huonoa koiranomistajuutta on myös se, että omistaja ei ota huomioon ympäristöään, ihmisiä ja muita koiria. Klassinen esimerkki tästä on ulosteiden jättäminen puistoihin, katujen varsille tai jopa keskelle kävelytietä. Ulosteet ovat paitsi esteettisiä haittoja, myös sairauksien aiheuttajia. Koiria saatetaan myös pitää vapaana yleisillä paikoilla, jolloin ne voivat olla vaaraksi muille koirille ja jopa lapsille. Sitä paitsi ne saattavat karata ja eksyä siitä huolimatta, että kaikkitietävät koiranomistajat väittävät niiden tottelevan. Jotkut ihmiset jopa käyttävät koiriaan omien aggressioidensa kanavina: koiria opetetaan suhtautumaan epäluuloisesti ja haukkumaan tiettyjä ihmisiä tai ihmisryhmiä. Tämä on vähintäänkin säälittävää.

Oman rajallisuutensa ymmärtäminen on usein hyödyllistä. Joskus ihmiset, joilla on ollut useampia koiria tai jotka vain ovat lukeneet ja keskustelleet koirista ja eri roduista, ovat omasta mielestään asiantuntijoita. He ”tietävät”, mitä koira ajattelee ja haluaa tai mikä sille on parasta. Ihmisen maailmasta tiedämme hyvin, että toisen pään sisälle meneminen on jokseenkin mahdotonta. Emme tunne ihmistä ja hänen tarpeitaan oikeasti, ennen kuin hän meille niistä kertoo. Siksi epäilen suuresti, kun joku voi tietää, että hänen koiransa viihtyy mainiosti ulkona pakkasessa. Vaikka koira selviäisikin hengissä 30 asteen pakkasyöstä, se ei vielä ole todiste siitä, että eläin ei olisi kärsinyt. Sitä paitsi, vaikka koira ulkona viihtyisikin, sisälle ottaminen näin kylmällä ilmalla  tuskin on sille haitaksi.

Jos lapsen vanhemmat ajattelevat ensi sijaisesti vain omia tarpeitaan, he saattavat ennen pitkää joutua tekemisiin lastensuojeluviranomaisten kanssa. Koirakin on lapsi. Hyvä koiranomistaja ei lähde aina liikkeelle omista tarpeistaan, vaan muistaa, että koira (tai mikä tahansa eläin) on elävä ja tunteva olio. Ennen kaikkea koiranomistajan on syytä muistaa, että hän on vastuussa omistamastaan eläimestä. 

Huono koiranomistaja on tehty puutteellisesta itsetunnosta, vääränlaisesta itseluottamuksesta, vastuuttomuudesta ja kykenemättömyydestä asettua eläimen asemaan.