Naapurin pieni mäyräkoira Minni taisi päästä muuttamaan ilman, että ehdin
hyvästellä. Ovella kun oli jo hetken aikaa ollut toinen nimi. Tänään
ilmoitustaululle oli kuitenkin ilmestynyt lappu, jossa Minnin isäntäväki
kiittelee naapureita ja ilmoittaa muutosta. Myös minä haluan kiitellä Minnin
perhettä, kun ovat olleet hyviä naapureita. Eniten tietysti surettaa, että en
enää näe Minniä.
Muutto merkitsee aina elämänmuutosta. Nuorempana muutto merkitsi uutta
mahdollisuutta. Viime vuosina olen viimeiseen saakka vastustanut muuttamista,
koska se on niin stressaavaa. Lisäksi ei voi olla koskaan täysin varma, paraneeko
tilanne muutamalla vai käykö juuri päinvastoin. Joskus on kuitenkin pakko
lähteä, halusipa tai ei.
Toisten muutto tekee minut apeaksi. Vanhempana sitä jotenkin toivoo, että
maailma pysyisi perusasennossaan. Ja niinhän vaan ei tapahdu.
Jos Minnin perhe jostain syystä sattuu lukemaan tämän, niin halusin vain
ilmoittaa, että tilapäinen hoitopaikka saattaa löytyä täältä tarvittaessa
jatkossakin. Voikaa hyvin ja nauttikaa alkaneesta talvesta! Minnille
extrarapsutukset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja