Miksi koditon koira?

Ihminen on kesyttänyt sudesta koiran, joka ei tule kovinkaan hyvin toimeen itsekseen. Koirasta on kehitetty mitä erilaisimpia ulkonäöltään ja luonteeltaan eroavia versioita. Eläimet on tuotteistettu: niitä myydään ja ostetaan kuin tavaraa konsanaan. On myös ihmisiä, joille koira on pikemminkin omistajan persoonallisuutta ja statusta korostava asuste tai sisustuselementti kuin oma ainutlaatuinen ja arvokas persoonansa.

Koiraharrastajat ja elinkeinonaan koiria tuottavat puhuvat mielellään vastuullisista kasvattajista, joita he vertailevat hämäräperäisiin - usein ulkomaisiin - koiratehtailijoihin. Niin kauan kuin koiria ostetaan ja myydään, jokaista ns. vastuullista kasvattajaa kohti tulee aina olemaan lukematon määrä vastuuttomia rahastajia. Sellainen on ihmisluonto: mikä on mahdollista, se tehdään. En tiedä, kuinka vastuullista koirien tuottaminen ylipäätään on. Helsingin Sanomissa hiljattain julkaistun artikkelin mukaan kaikilla nykyisillä koiraroduilla on omat terveysongelmansa; joillakin roduilla ne ovat vain erityisen vakavia.  

Suomessakin paljastuu aina silloin tällöin koiratehtailijoita. Onneksi kodittomien koirien määrä on kuitenkin täällä pieni, eivätkä ne yleensä juoksentele kadulla vapaina. Toisin on suuressa osassa maailmaa. Pelkästään Romaniassa on miljoonia kodittomia koiria, jotka kärsivät taudeista, nälästä, kylmyydestä, helteestä ja kidutuksesta. Näiden koirien pelastamista vastustavat kyseenalaistavat tämän toiminnan vetoamalla siihen, että näin koiraongelmaa ei ratkaista. Tämä on tietysti totta. Ongelma ratkaistaan vain paikallisella lainsäädännöllä, valistuksella ja jo olemassa olevien katukoirien sterilointiohjelmilla. 

Toivoakseni useimmat meistä kuitenkin olisivat valmiita pelastamaan hukkuvan ihmisen, jos se vain on mahdollista. Tällä teolla emme kykene ratkaisemaan maailman pakolaisongelmaa, mutta sillä on kuitenkin mittaamaton merkitys pelastuneelle kanssaihmisellemme. Sama pätee jokaiseen pelastettuun eläimeen.

Ihmisen on kollektiivisesti aika ottaa vastuu maailmasta, toisista ihmisistä, eläimistä ja luonnosta. Vastuu kaikesta siitä, mitä olemme aiheuttaneet. Miksi auttaa eläimiä kun on paljon hätää kärsiviä ihmisiä? Miksi auttaa pakolaisia kun Suomessakin on niin paljon köyhyyttä? Vastaus on yksinkertainen: maailma ei tule todennäköisesti koskaan valmiiksi. Ei tule hetkeä, että olisimme auttaneet kaikkia suomalaisia, kaikkia ihmisiä, kaikkia eläimiä. Silti täytyy yrittää. Eläinsuojelijoiden vastaus edellä esitetyn kaltaisiin kysymyksiin kuuluu: me autamme, koska se on mahdollista.