Empatia, etiikka ja eläimet

Nykyään kuulee väitteitä, joiden mukaan inhimillistämme liikaa eläimiä. Jos tällä tarkoitetaan vaikkapa muotivaatteiden ostamista lemmikeille, en näe sitä ehkä järkevänä, mutta tuskinpa se yhdenkään eläimen oloa huonontaa. Paljon suurempi ongelma on sen sijaan eläinten epäinhimillistäminen, jonka kautta eläinten kohtelun voi jättää ihmisen moraalikoodien ulkopuolelle.

’Eläin’ on toiseuttava yleisnimitys, jonka ihminen on antanut joukolle mitä erilaisimpia olentoja. Jokseenkin näin toteaa Jacques Derrida. ’Eläin’ on olemassa vain suhteessa ’ihmiseen’, mikä on oikeuttanut meidät kohtelemaan tähän kategoriaan kuuluvia olentoja mahdollisimman epäinhimillisesti. Tarvitsemme ’eläintä’, koska haluamme syödä lihaa ja kalaa tai tarvitsemme ’eläimiä’ työjuhdiksi tai huvitukseksi. Eläinten hyvinvointi on ollut meille toissijainen asia, ja olemme oikeuttaneet itsemme kohtelemaan eläimiä hyvinkin julmasti.

Eläinten eriarvoista kohtelua puolustellaan esimerkiksi sillä, että niiden elämä luonnossakin on usein julmaa tai että niiltä puuttuu moraalin taju. Ensimmäiseen argumenttiin on vaikea ottaa kantaa, koska yhteys ihmisen aiheuttamaan kaltoinkohteluun jää epäselväksi. Ei kai se, että luonnoneläimillä on vaikeaa, oikeuta ihmistä kohtelemaan julmasti kotieläimiäkin? Ihmisen luoma moraali-käsite ei varmaankaan sovellu eläimiin. Ainoastaan ihmisellä on tarpeeksi kehittyneet aivot, joiden ansioista hän pystyy tekemään tietoisia moraalisia valintoja. Tässä juuri on villakoiran ydin: koskapa meillä on kyky moraalisuuteen, eikö meidän myös pitäisi tehdä oikeanlaisia eettisiä valintoja elämässämme? 

Silloin, kun ihmisen oma turvallisuus on uhattuna, suhteemme eläimiin kärjistyy. Sota ja väkivalta raaistavat meitä, eikä eläimillä ole minkäänlaista arvoa. Tästä esimerkkinä on koirien asema entisen Jugoslavian alueella: koirat ajetaan elämään kaduille, jossa niitä saa vapaasti ammuskella ja niiden yli ajaa. Ihmiskunnan kehityksessä kulkee kaksi mielenkiintoista rinnakkaisilmiötä: materiaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääntyessä myös tietoisuus ja vastuunotto toisista elävistä olennoista kehittyy. Elämme aikaa, jossa yhä useampien alistettujen ihmisryhmien oikeuksia vihdoinkin puolustetaan ja monet ihmiset ovat myös alkaneet ymmärtää, että eläimilläkin on oikeuksia.

Eläin ei tee moraalisia valintoja, mutta sillä on paljon yhteistä ihmisen kanssa. Jokainen koiranomistaja voi varmasti todistaa, että koira osoittaa kaikkia samoja tunteita kuin ihminenkin: koira rakastaa ja se vihaa, se on kateellinen ja mustasukkainen, loukkaantunut, kärsivä, iloinen, myötätuntoinen, kiitollinen tai ylpeä. Koira on tunteva olio.