Koditon koirako uhka?

Ulkomailta adoptoitujen ns. rescue-koirien määrä on viime vuosina ollut nousussa, ja noin 2000 tällaista koiraa sai viime vuonna kodin Suomesta. Monet suomalaiset haluavat mieluummin pelastaa kodittoman eläimen kuin ostaa koiran kasvattajalta. Niin kauan kuin tätä pelastustoimintaa on harjoitettu, siitä on myös varoiteltu. Tällä hetkellä monet eläinlääkärit suosittavat, että Suomeen ei tuotaisi ulkomailta pelastettuja koiria mm. antibioottiresistenssiuhan takia. Televisiossa esitettiin jokin aika sitten asiaa käsittelevä ohjelma, jonka mukaan huolestuttava osa rescue-koirista on ns. superbakteerin kantajia. 

Suomeen Romaniasta koiria tuovan Kulkurit ry:n toiminnanjohtaja Salla Honkapää on kirjoittanut yhdistyksen sivustolle hyvän vastineen asiasta (http://kulkurit.fi/tiedote-24-2-2018-tilannekartoitus-multiresistanteista-bakteereista-mrsp-ja-esbl). Yhdistys on ryhtynyt testaamaan tuomiaan koiria ja selvittänyt, että antibiooteille vastustuskykyisten koirien osuus on vajaat 20 %. Venäjältä välitettävien koirien kohdalla luku on valitettavasti korkeampi: jopa puolet sieltä tuoduista rescue-koirista kantaa multiresistenttia bakteeria. TV-dokumentin perusteella tämä ei ole mikään ihme: antibiootteja saa Venäjällä ostaa ilman reseptiä, ja esim. esitellyn tarhan hoitaja kertoi käyttäneensä aiemmin laajatehoisia antibiootteja sangen huolettomasti koirien sairauksiin. Ongelma on siis olemassa. Vastuulliset eläinsuojeluyhdistykset kuten Kulkurit ja Viipurin koirat ovat jo ottaneet haasteesta kopin ja ryhtyneet toimenpiteisiin. 

Ulkomailta pelastetut koirat eivät suinkaan ole ainoita superbakteerien kantajia. Suomessa käytetään runsaasti antibiootteja, myös eläinten sairauksien hoidossa. Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja onkin runsaasti pitkälle jalostetuilla koiraroduilla, joilla myöskin esiintyy paljon sairauksia. Honkapään vastineessaan esittämät luvut ihmisen levittämästä resistenssistä eläinlääkärien edustaja sivuutti tv-ohjelmassa yrityksenä peitellä ongelmaa. Voi kuitenkin aiheellisesti kysyä, onko pelastettujen koirien mukanaan tuomat bakteerit huomattavasti suurempi uhka kuin esimerkiksi se, että vuosittain 100 000 Aasian matkailijaa kuljettaa kotimaahansa saman ongelman (https://yle.fi/uutiset/3-9608956)? Toki koirat lajityypillisen käyttäytymisensä vuoksi levittävät bakteereja tehokkaammin kuin ihmiset, mutta uhkia voi siltikin suhteuttaa toisiinsa. Miksi kukaan terveysalan päättäjä ei ole vielä suositellut ulkomaanmatkailun lopettamista?

Maailmankaikkeuden napa on ihminen ja ihmisen hyvinvointi. Kärsivän eläimen voi unohtaa, mutta ihmisen elämyksiä ei voi kyseenalaistaa. Eläinlääkärit esittävät, että koiraa harkitsevan kannattasi ostaa koira ”vastuulliselta kotimaiselta kasvattajalta”. Tämä voi olla mukava ja helppo tapa hankkia koira, mutta se ei vähennä eläinten kärsimyksiä ja sitä paitsi se kasvattaa entisestään maailman koirapopulaatiota.  

On olemassa rescue-toimintaa ymmärtäviä eläinlääkäreitä, mutta ääneen näyttävät etupäässä pääsevän ne, jotka suhtautuvat siihen vähintäänkin epäluuloisesti. Resistenssiongelman lisäksi uhkakuvina esitetään mahdolliset tartuntataudit, väärennyt rabiesrokotustodistukset ja pelastettujen koirien aggressiivisuus. Minua ihmetyttää se, että nämä ammattilaiset eivät tee eroa vastuullisten eläinsuojelujärjestöjen ja pimeiden koirakauppiaiden välillä. Yhdenkään koiran tulevaa terveydentilaa tai käyttäytymistä ei voi täydellisesti ennustaa; tämä koskee yhtä lailla kasvattajilta ostettuja kuin pelastettuja koiria. Riskejä voi silti yrittää minimoida, ja tiedän kokemuksesta, että kodittomasta koirasta voi tulla hyvä lemmikki.